1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Suomen sisävesiammattikalastajien liitto ry, jonka lyhenne on SSAK ja sen kotipaikka on Saarijärvi. Näissä säännöissä yhdistyksestä käytetään nimitystä liitto. Liitto on suomenkielinen ja sen toiminta-alueena on koko Suomi.
2. Tarkoitus ja toiminnan laatu
Liitto on jäsentensä muodostama puoluepoliittisesti sitoutumaton yleishyödyllin etujärjestö, jonka tarkoituksena on valvoa Suomen sisävesillä toimivien kaupallisten kalastajien yleisiä ja yhteisiä ammatinharjoittamiseen liittyviä etuja, edistää jäsentensä ja alan järjestöjen välistä yhteistoimintaa, verkostoitumista sekä parantaa ja kehittää alan yleisiä toimintaedellytyksiä.
Suomen sisävesiammattikalastajaliitto ry toimii kalastuslain 23§:n tarkoittamana valtakunnallisena kalastusalan kattojärjestönä, joka edustaa kaupallisia kalastajia Suomen sisävesillä. Liiton kokous valitsee keskuudestaan edustajat kalatalousalueiden kokouksiin. Jäsenjärjestöt voivat esittää omalta alueeltaan edustajiaan liiton kokoukselle.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto seuraa alan kehitystä ja lainsäädäntöä sekä tekee näihin liittyviä aloitteita, esityksiä ja antaa lausuntoja, edustaa jäsenjärjestöjään ja näiden jäseniä sekä yksityisiä jäseniä ulkopuolisten ja viranomaisten tai julkisoikeudellisten yhteisöjen kanssa käytävissä neuvotteluissa, sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Liitto tiedottaa, ohjaa ja neuvoo jäseniään ammatinharjoittamiseen liittyvissä asioissa järjestämällä erilaisia tilaisuuksia kuten messuja, kokouksia, kursseja, retkiä, neuvontatilaisuuksia ja koulutusta sekä laatimalla tarvittavia asiaa koskevia selvityksiä ja julkaisuja sekä toteuttaa kalastuselinkeinon kehittämisprojekteja. Liitto tukee ja avustaa käytettävissään olevilla keinolla, ei kuitenkaan taloudellisesti, liittoon kuuluvien järjestöjen jäseniä sekä yksityisiä jäseniä näiden toimiessa taloudellisten tai muiden elinkeino-olojensa parantamiseksi sekä kaupallisten kalastajien eduksi annettujen määräysten ja suositusten noudattamisessa.
Liitto edistää myös toiminta-alueellaan kalastajan ammatille ja asuinoloille välttämättömien vesiluonnon (puhtauden, luonnontilaisuuden) ja kalakantojen elin- ja lisääntymisalueiden ja olosuhteiden suojelua sekä vaikuttaa toimenpiteisiin, jotka edistävät vesialueiden biologisen tasapainon ja siihen haitallisesti vaikuttavien ilmiöiden ja eläin- tai eliölajien hallintaa tai näiden olosuhteiden suotuisaan kehitykseen johtavien säätelymahdollisuuksien ja -keinojen löytämistä. Liitto ottaa kantaa sisävesiin ja sisävesiympäristöön liittyviin hankkeisiin, toimenpiteisiin ja uhkiin, ympäristölupahakemuksiin, ympäristövaikutusten arvioimismenettelyihin ym. sekä toimii tällaisissa asioissa mm. ympäristönsuojelulain hallintolain sekä vesilain tarkoittamana asianosaisena – myös kansainvälisesti silloin, kun se on sallittu Suomen kansalaiselle tai suomalaiselle yhteisölle.
Toimintansa tukemiseksi liitto kerää jäseniltään jäsenmaksun, jonka suuruuden päättää vuosikokous. Liitto voi ottaa vastaan myös lahjoituksia ja testamentteja, omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää omaisuutta sekä toimeenpanna asianomaisen luvan saatuaan arpajaisia, rahankeräyksiä, järjestää myyjäisiä ja harjoittaa anniskelutoimintaa järjestämiensä tilaisuuksien yhteydessä.
3. Jäsenet
Liiton jäseniksi voivat päästä rekisteröidyt yhdistykset, aluejärjestöt, ja oikeuskelpoiset yksityiset henkilöt, henkilöjäsenet, ja oikeuskelpoiset yhteisöt. Liiton jäsenenä olevan aluejärjestön jäsen on oikeutettu hakeutumaan ja tulemaan hyväksytyksi liiton henkilöjäseneksi.
Liiton jäsenen hyväksyy hallitus. Jäsen on velvollinen suorittamaan liitolle kokouksen määräämän suuruisen vuotuisen jäsenmaksun ja liittymismaksun kokouksen päättämällä tavalla. Jäsenen tulee toimittaa liitolle ajantasaiset yhteystietonsa. Varsinaiset jäsenet ja kannatusjäsenet hyväksyy hakemuksesta liiton hallitus. Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut liiton toimintaa.
3.1 Jäsenrekisteri
Liitto ylläpitää jäsenistään yhdistyslain tarkoittamaa jäsenrekisteriä. Liittyessään jäseneksi jäsen hyväksyy, että liitto lisää hänen nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoitteensa sekä merkitsee rekisteriin hallituksen jäsenet yhteydenpitoa (jäsen- ja liittymismaksujen lähettäminen), tutkimusta ja jäsenetujen hankkimista varten. Muuhun käyttöön liitto ei luovuta tietoja kolmansille osapuolille, ilman asianomaisen lupaa.
3.2 Varsinainen jäsen
Liiton henkilöjäseneksi voidaan hyväksyä Suomen sisävesialueella toimiva kaupallinen kalastaja ja järjestöjäseneksi aluejärjestö, joka hyväksyy yhdistyksen säännöt ja tarkoituksen.
Yhdistyksen jäseneksi hyväksymisen edellytyksenä on, että asianomaisen yhdistyksen sääntöjen mukaan sen jäsenet harjoittavat kaupallista kalastusta.
Varsinaiset jäsenet hyväksyy liiton hallitus. Kaupallisen kalastajan tulee kuulua kalastuslain 379/2015 10 luvun 88§ määritelty 1 tai 2 luokan kaupallinen kalastaja. Varsinaiseksi jäseneksi aikovan tulee toimittaa liiton hallitukselle luotettava selvitys edellä esitetyn lainkohdan vaatimuksen toteutumisesta. Luotettavana selvityksenä pidetään ELY-keskuksen todistusta kaupallisen kalastajan rekisteriin kuulumisesta tai veroviranomaiselta saatua selvitystä kaupallisen kalastuksen liikevaihdosta ilman arvonlisäveroa. Epäselvissä tilanteissa liiton hallitus voi vaatia jäseneltä erillisen lisäselvityksen edellä mainittujen jäsenyysehtojen täyttymisestä. Selvitys on annettava hallitukselle 30 vuorokauden kuluessa pyynnöstä. Liittoon hyväksytty varsinainen jäsen on kuitenkin oikeutettu olemaan liiton varsinaisena jäsenenä kaksi kalenterivuotta hyväksymisen jälkeen, vaikka jäsenyysehdot eivät lisäselvityksen perusteella kyseisenä ajanjaksona enää täyttyisikään. 2 luokan kaupallinen kalastajalla ei ole äänioikeutta liiton yleisessä kokouksessa.
3.3 Kannattajajäsen
Liitolla voi olla kannatusjäseniä, yksityisiä henkilöitä ja oikeuskelpoisia yhteisöjä, jotka haluavat tukea liiton toimintaa. Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea liiton tarkoitusta ja toimintaa.
Kannattajajäseniä ovat myös ne henkilöt jotka eivät täytä varsinaisen jäsenen ehtoja. Mikäli näissä säännöissä mainitut jäsenyysvaatimukset eivät kahden kalenterivuoden kuluessa täyty, varsinainen jäsen siirtyy ilman eri hakemusta suostumuksellaan kannattajajäseneksi. Muussa tapauksessa hallitus erottaa jäsenen. Kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.
4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen
Jäsenellä on oikeus erota liitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta liiton kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Hallitus voi erottaa jäsenen liitosta, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on liittoon liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään liitossa tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut liittoa tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
5. Liittymis- ja jäsenmaksu
Aluejärjestöt, henkilöjäsenet ja kannatusjäsenet suorittavat liitolle liittymismaksun ja vuosittaisen jäsenmaksun, joiden suuruudesta päättää liiton vuosikokous, erikseen jokaiselle jäsenryhmälle. Vuosikokous päättää erikseen kannatusjäsenten liittymismaksuista ja vuosittaisista jäsenmaksuista. Vuosikokous päättää myös jäsenyhdistyksille mahdollisesti maksettavasta maksupalautuksesta. Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja.
6. Hallinto
Liiton asioita hoitavat hallitus, sen työvaliokunta ja sen mahdollisesti asettamat muut valiokunnat sekä liiton toimihenkilöt.
Hallitus voi valita liitolle toiminnanjohtajan. Toiminnanjohtajan työsuhde voi olla määräaikainen. Toiminnanjohtaja vastaa yhdistyksen juoksevista hallinnollisista asioista. Toiminnajohtajan tulee toimessaan menetellä liiton kokouksessa ja hallituksessa tehtyjen päätösten mukaisesti. Hallitus määrittelee liiton muiden toimihenkilöiden tarpeen.
6.1 Hallitus
Liiton asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valittu kuudesta(6) kahdeksaan(8) varsinaista jäsentä sekä heille henkilökohtaiset varajäsenet. Hallituksen tulee olla edustettuna maantieteellisesti mahdollisimman tasapuolisesti. Samasta jäsenjärjestöstä voidaan valita enintään kaksi (2) jäsentä hallitukseen, ellei useampi henkilö hallituksen täyden jäsenmäärän valitsemiseksi ole jäsenjärjestöjen lukumäärän huomioon ottaen välttämätöntä.
Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallituksen puheenjohtajana voi toimia myös toiminnanjohtajana. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa keskusteluja hallituksen kokouksissa, hoitaa liiton toimintaa ja huolehtia siitä yhdessä hallituksen kanssa, että kaikki sekä liiton että hallituksen päätökset tulevat toimenpannuiksi. Puheenjohtaja edustaa hallituksen ja toiminnajohtajan ohella liittoa ulospäin.
Juoksevia hallintoasioita hoitamaan hallitus valitsee keskuudestaan tarvittaessa työvaliokunnan vastaten sen toiminnasta. Hallitus voi niinikään valita tarpeelliseksi katsomansa muun valiokunnan erityistä tehtävää tai toimialaa varten.
6.2 Liiton nimen kirjoittaminen
Liiton nimen kirjoittaa toiminnanjohtaja tai hallituksen puheenjohtaja yksin. Tai varapuheenjohtaja, sihteeri ja rahastonhoitaja, kaksi yhdessä.
6.3 Tilikausi ja toiminnantarkastus
Liiton tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajalle viimeistään kuukautta ennen vuosikokousta. Toiminnantarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta hallitukselle.
6.4 Liiton kokoukset
Liiton kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai kokouksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta. Liiton vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä tammi- toukokuussa. Ylimääräinen kokous pidetään, kun liiton kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) liiton äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle. Liiton kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä lukuun ottamatta 2 luokan kaupallista kalastajaa, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä yksi ääni.
Liiton kuuluva yhdistys on oikeutettu lähettämään liiton kokoukseen yhden (1) edustajan. Liiton henkilöjäsen on oikeutettu osallistumaan liiton kokouksiin henkilökohtaisesti tai valtakirjalla. Yhdistyksen edustajalla on kokouksessa äänimäärä, joka vastaa yhdistyksen maksavien jäsenien lukumäärää vähennettynä asianomaisen aluejärjestön jäsenten lukumäärällä, jotka ovat myös liiton henkilöjäseniä. Jokaisella henkilöjäsenellä, joka on maksanut jäsenmaksunsa, on yksi (1) ääni. Kannatusjäsenellä ja 2 luokan kaupallisella kalastajajäsenellä ei ole äänioikeutta. Edellisen vuoden erääntynyt jäsenmaksu on oltava suoritettu ennen kokousta.
Liiton kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
6.5 Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä, kalastajalehdessä tai sähköpostitse. Kutsu toimitetaan jäsenen yhdistykselle ilmoittamaan yhteystietoonsa.
Vuosikokous
Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
- kokouksen avaus
- valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
- todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
- Todetaan läsnä olevat kokousedustajat
- hyväksytään kokouksen työjärjestys
- esitetään tilinpäätös, toimintakertomus ja toiminnantarkastajien lausunto
- päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
- vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä kannatus-, liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet henkilöjäsenille, aluejärjestöille ja kannattajajäsenille.
- valitaan kuudesta kahdeksaan hallituksen jäsentä ja kullekin henkilökohtainen varajäsen.
- päätetään toiminnanjohtajalle, hallituksen puheenjohtajalle ja muille hallituksen jäsenille maksettavista palkkioista ja korvauksista.
- valitaan toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja.
- valitaan kalatalousalueiden ja niiden yhteistyöryhmien kokousedustaja ja muut edustajat
- Päätetään jäsenyhdistyksille mahdollisesti maksettavasta maksupalautuksesta ja sen suuruudesta
- käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
7. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Ehdotus liiton sääntöjen muuttamiseksi on tehtävä kirjallisesti liiton kokoukselle. Päätös sääntöjen muuttamisesta ja liiton purkamisesta on tehtävä liiton kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai liiton purkamisesta. Liiton purkautuessa käytetään liiton varat liiton tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Liiton tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.
MUUTA
Muutoin noudatetaan yhdistyslain säännöksiä.